Vuodesta 1889 lähtien

1.3.2011 Mestarin Kievarissa tapahtui omistajanvaihdos, jossa naapuriyrittäjä K-kauppias Pekka Koivuniemestä tuli Mestarin Kievarin uusi omistaja.

Vuodesta 1889 on alkanut Mestarin Kievarin värikäs historia; neljäs sukupolvi jatkoi Kievarin isännöimistä Lasse Ketosen johdolla.

Vuonna 1889 avasi ovensa Mestarin Kievari Kemijärvellä Kirkkokadulla. Lassen mummin äiti Maria Snicker oli tullut Karjalasta neljän poikansa kanssa Kemijärvelle sukulaisten houkuttelemana ja rakensi majatalon. Majatalossa oli kaksi kerrosta ja kellari. Sen ajan kievari oli muutakin kuin vain kievari, siinä oli kauppa, kahvila, leipomo, hevosille oma talli, varastorakennus ja putka. Majoitushuoneita oli neljä. Isoäidin äidin puoliso Heikki saapui Karjalasta 2-vuotiaan tyttären kanssa kieseillä, kaikki oli valmista ja liike kukoisti. Isoäidin äiti teki myös rohdot ja lääkkeet itse ja paransi mm. kuumetauteja ja paleltumisvammoja.

Muuttoliike toi työntekijöitä pohjoiseen tukkimetsälle, oli vihreän kullan aika. Lassen isoäiti Jenny Snicker löysi miehen ja meni naimisiin. Myös neljä veljestä meni naimisiin. Kievari myytiin ja siitä tuli osuusliikkeen kauppa. Isoäiti puolisonsa kanssa rakensi uuden kievarin edellisen viereen. Isoisä koulutti hevosia, jotka tottelivat vihellystä. Isoäiti piti tyttärien kanssa kahvilaa, leipomoa ja majoitustoimintaa. Isoäiti laajensi kauppatoimintaan lähialueille, kuten Pelkosenniemelle ja Isokylälle.

Sodan aikana kievarin leipomossa leivottiin leipää armeijalle. Kievarissa asui mm. saksalainen komendatti, joka vastasi Sallan rintamahuollosta. Yhteistä kieltä ei ollut, mutta asiat hoituivat 
aina. Sen sijaan komendantin palvelija aiheutti harmia, hän kun ei osannut lämmittää kakluunia ja kiillotti kengät aina pyyhkeeseen. Majoitusliikkeen ovissa ei ollut lukkoja, toisinaan majatalon vieraat tulivat yömyöhällä ja lähtivät varhain, aina ei muistettu edes maksaa.

Lassen äiti Elna aloitti jo pienenä kauppiasuran ja selvitti siinä sivussa myös keskikoulun. Veljet kaatuivat sodassa ja vain sisaret jäivät henkiin. Kemijärvellä Elna tapasi maailmaa nähneen miehen Ahdin. Mies oli 17- vuotiaana jäänyt Marseillessa laivastosta pois ja mennyt muukalaislegioonaan. Monikielisenä miehenä  hän oli klassisen KAMP-hotellin portsarina. Sittemmin Ahti päätyi Petsamoon postille töihin ja toimi mm. veneen ja linja-auton kuljettajana. Hän perusti Ketosen Liikenne- nimisen yrityksen, mikä toimii suvussa edelleen.

Lasse Ketonen oli saanut isältään yhden ohjeen tulevaa työuraa varten: ravintola-alalla on aina lämmintä ja aina töitä. Koulujen jälkeen hän työskenteli laivoilla sekä Suomen että Ruotsin huippuravintoloissa. Ruotsista löytyi myös elämänkumppani, joka oli saman kylän tyttöjä.  Kemijärvellä rakentui ensin mökki, ja sen jälkeen syntyi haave omasta yrityksestä: hyvä majoitus, hyvä ruokaravintola ja mukavaa yhdessäoloa - niin syntyi Mestarin Kievari!